Omaishoidon tuki — palkkio, vapaat ja palvelut

Omaishoidon tuki perustuu omaishoitolakiin (937/2005) ja se on kokonaisuus, johon kuuluu rahallinen hoitopalkkio, lakisääteiset vapaapäivät ja hoitoa tukevat palvelut. Vuonna 2026 hoitopalkkio on vähintään 530 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana (esimerkiksi saattohoito tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen) palkkio on vähintään 966 euroa kuukaudessa. Hyvinvointialueet käyttävät useampia palkkioluokkia hoidon sitovuuden mukaan — hyvinvointialuekohtaiset kriteerit ja toimintaohjeet löydät Suomi.fi:n omaishoito-oppaasta.

Palkkio on veronalaista tuloa, ja se kartuttaa työeläkettäsi, jos olet alle 68-vuotias. Sinun omat tulosi tai omaisuutesi eivät vaikuta palkkion määrään. Huomaa kuitenkin, että palkkio voi pienentää joitakin muita etuuksia — esimerkiksi tarveharkintaista yleistukea ja asumistukea (palkkio lasketaan niissä tuloksi).

Lakisääteiset vapaat — pidä ne

Sopimusomaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa, ja jos hoito on ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin sitovaa, vähintään kolmeen vuorokauteen (omaishoitolaki 4 §). Hyvinvointialueen on järjestettävä hoidettavan hoito vapaasi ajaksi — vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lyhytaikaishoito hoivayksikössä, sijaishoitaja kotiin tai perhehoito. Hoidettavalta perittävä maksu vapaan ajalta on enintään 13,70 €/vrk (2026). Vapaita voi usein säästää ja pitää pidempänä jaksona — sovi tästä hyvinvointialueesi kanssa. Moni omaishoitaja jättää vapaat pitämättä, ja se on suorin tie uupumiseen.

Hoidatko läheistäsi ilman omaishoitosopimusta? Silloin lakisääteisiä vapaita ei ole, mutta voit hakea hyvinvointialueelta sosiaalihuoltolain mukaista harkinnanvaraista vapaata, jos hoito sitoo sinua päivittäin ja on jatkuvaa — hyvinvointialue järjestää läheisellesi hoitopaikan vapaan ajaksi samalla enintään 13,70 €/vrk maksulla. Lue lisää Suomi.fi:n oppaasta.

• Aloita Suomi.fi:n virallisesta oppaasta suomi.fi/oppaat/omaishoito — se ohjaa oman hyvinvointialueesi hakemukseen ja palveluihin. Hakemus tehdään alueen omalla lomakkeella, ei OmaKelassa.
• Liitä lääkärinlausunto hoidettavasta (yleensä C- tai B-lausunto). Lausunto on hakemuksen tärkein osa — pyydä hoitavaa lääkäriä kuvaamaan avuntarve konkreettisesti, ei yleisluontoisesti.
• Kuvaa hoidon sitovuus rehellisesti ja yksityiskohtaisesti — älä vähättele. Kirjaa mitä teet aamusta iltaan ja mitä tapahtuisi ilman sinua. Yölliset avustamiset, jatkuva valvonta ja nostot kannattaa mainita erikseen.
• Kotikäynti kuuluu prosessiin — älä säikähdä sitä. Kerro arjesta sellaisena kuin se on, ei parhain päin.
• Kun tuki myönnetään, tehdään omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma. Vaadi suunnitelmaan kirjaukset vapaiden järjestämisestä ja hoidettavan palveluista — kirjattua on helpompi vaatia myöhemmin.

Työnteko omaishoidon rinnalla

Omaishoito ei estä työntekoa, eikä työnteko estä omaishoidon tukea. Moni yhdistää osa-aikatyön ja hoitamisen — se vaatii järjestelyjä, mutta sinulla on siihen oikeus, ja hyvinvointialueella on velvollisuuksia sen mahdollistamiseksi.

Hoidettavan hoito työaikanasi on järjestettävissä

Hyvinvointialueen palvelut voivat kattaa hoidettavan hoidon sinun työaikasi ajaksi: esimerkiksi vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, vaativan tuen yksiköt ja kuljetukset niihin. Näistä joutuu usein neuvottelemaan — ja joskus vaatimaan — mutta ne ovat olemassa juuri siksi, että hoitava läheinen voi käydä töissä. Kirjaa tarpeet hoito- ja palvelusuunnitelmaan, kun omaishoidon tuesta sovitaan. Vammaispalveluista ja niiden hakemisesta saat tietoa hyvinvointialueesi vammaispalvelujen ohjauksesta ja Tukiliiton neuvonnasta.

Osa-aikatyö ja soviteltu etuus

Jos teet osa-aikatyötä ja olet työttömänä työnhakijana, palkka ja työttömyysetuus sovitetaan yhteen — työtulo pienentää etuutta, mutta ei vie sitä kokonaan. Soviteltua etuutta haetaan samasta paikasta kuin muutakin työttömyysetuutta: Kelasta (yleistuki) tai omasta työttömyyskassasta. Tarkemmin työttömyysoppaassa.

Kelan tuet, kun hoidat omaa lastasi

Jos hoidettava on oma lapsesi, omaishoidon tuen rinnalla on useita Kelan etuuksia. Ne eivät sulje toisiaan pois — ja osa niistä jää usein hakematta, koska nimet johtavat harhaan. Kaikki haetaan OmaKelassa (oma.kela.fi) tai Kelan lomakkeilla.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Jos lapsen sairauden tai vamman hoidosta aiheutuu vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, Kela voi maksaa vammaistukea kolmessa tasossa: perustuki 110,49 €/kk, korotettu 257,82 €/kk ja ylin 499,93 €/kk (2026). Tuki on verotonta. Nimi hämää monia: myös esimerkiksi ADHD, autismikirjo tai diabetes voi oikeuttaa tukeen — diagnoosi ei yksin ratkaise, vaan hoidon sitovuus. Hakemukseen tarvitaan C-lääkärinlausunto. Tukea voi saada takautuvasti 6 kuukaudelta. Ohjeet ja hakemus: kela.fi/vammaistuki-lapselle.

Erityishoitoraha — kun olet poissa töistä lapsen hoidon takia

Jos jäät pois töistä osallistuaksesi alle 16-vuotiaan lapsesi sairaalahoitoon, poliklinikkakäynteihin tai kuntoutukseen etkä saa siltä ajalta palkkaa, Kela korvaa ansionmenetystäsi erityishoitorahalla. Liitteeksi tarvitaan D-lääkärintodistus (tai kuntoutuksesta osallistumistodistus) sekä työnantajan ilmoitus palkattomuudesta. Ohjeet ja hakemus: kela.fi/erityishoitoraha.

Joustava ja osittainen hoitoraha — lyhennetyn työajan tuki

Joustavaa hoitorahaa voi saada alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi, joka tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa (kela.fi/joustava-hoitoraha). Osittaista hoitorahaa (noin 108 €/kk) maksetaan normaalisti vain 1.–2.-luokkalaisen vanhemmalle — mutta tässä on poikkeus, jota harva tuntee: erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa lapsen 18-vuotispäivään asti, jos työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Erityislapsen vanhemmalle tämä on juuri se osa-aikatyön ja hoidon yhdistelmän tuki, jota moni etsii tietämättä sen olemassaolosta. Molempia voi hakea takautuvasti 6 kuukaudelta. Ohjeet ja hakemus: kela.fi/osittainen-hoitoraha.

Jos työnteko ei ole mahdollista

Kun hoito sitoo niin paljon, ettei töihin ole mitään realistista mahdollisuutta, tulopohja rakentuu useasta palasta. Tässä osiossa käydään vaihtoehdot läpi rehellisesti — myös se, mikä ei toimi.

Yleistuki — mutta ehdoilla

Työtön omaishoitaja voi saada yleistukea (37,21 €/päivä eli noin 800 €/kk vuonna 2026), mutta sen ehtona on, että olet työnhakijana ja valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen arvioi, miten sitovaa omaishoito on ja miten hoidettavan hoito järjestyisi, jos saisit työpaikan. Jos omaishoito katsotaan päätoimiseksi esteeksi työn vastaanottamiselle, oikeutta yleistukeen ei ole. Huomaa myös: yleistuki on tarveharkintainen, ja omaishoidon tuki pienentää sitä — puolison tulot eivät kuitenkaan vaikuta. Ilmoita työvoimapalveluihin heti, kun solmit omaishoitosopimuksen, ja toimita selvitys tilanteestasi omaishoitajana — ilmoittamatta jättäminen voi vaarantaa etuutesi (Suomi.fi: omaishoitajan muistilista). Ohjeet ja hakemus: kela.fi/yleistuki. Tarkemmin työttömyysoppaassa.

Työkyvyttömyyseläke — yleinen väärinkäsitys

Asumistuki ja viimesijainen toimeentulotuki

Yleinen asumistuki täydentää pieniä tuloja — muista, että omaishoidon palkkio lasketaan siinä tuloksi. Ohjeet: kela.fi/asumistuki. Jos kaikki tulot ja tuet yhteensä eivät riitä välttämättömiin menoihin, viimesijaisena on Kelan toimeentulotuki (kela.fi/toimeentulotuki). Jos rahat ovat toistuvasti tiukilla, katso myös Rahaa kun on tiukkaa -opas ja akuutissa hädässä Hätäapu-sivu.

Muut tuet — tarkista nämä

Lapsilisä ja yksinhuoltajakorotus

Lapsilisä maksetaan jokaisesta alle 17-vuotiaasta. Jos olet yksinhuoltaja, jokaiseen lapsilisään kuuluu korotus — tarkista OmaKelasta, että se on merkitty maksuun, sillä se ei aina tule automaattisesti. Ohjeet: kela.fi/lapsilisa.

Elatustuki

Jos toinen vanhempi ei maksa elatusapua tai sitä ei ole vahvistettu, Kela voi maksaa elatustukea. Lapsi ei saa jäädä ilman siksi, ettei toinen vanhempi maksa. Ohjeet: kela.fi/elatustuki.

Eläkettä saavan hoitotuki hoidettavalle

Jos hoidettavasi saa eläkettä, hän voi saada eläkettä saavan hoitotukea omaishoidon tuen rinnalla — ne eivät sulje toisiaan pois. Tuki maksetaan hoidettavalle, mutta se helpottaa koko talouden tilannetta. Ohjeet: kela.fi/hoitotuki ja eläkeläisen opas.

Terveydenhuollon maksukatot

Omaishoitoperheessä terveysmenoja on usein paljon. Lääkekatto kertyy automaattisesti, mutta terveydenhuollon asiakasmaksukatto ei — kerää kuitit ja hae vapaakortti hyvinvointialueelta, kun katto täyttyy. Tarkempi ohje tukikyselyssä.

Jaksaminen ja vertaistuki

Omaishoitajan uupuminen ei ole heikkoutta vaan ylikuormituksen looginen seuraus — ja sillä on väliä myös hoidettavan kannalta, sillä hoito ei jatku, jos hoitaja kaatuu. Sopimusomaishoitajana pääset hyvinvointialueesi järjestämään maksuttomaan terveystarkastukseen — osa alueista lähettää kutsun, osalla tarkastus pitää varata itse, joten kysy asiaa omatyöntekijältäsi. Lisäksi voit hakea tuettuja lomia: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää niitä omaishoitajille ja omaishoitoperheille yhdessä Omaishoitajaliiton kanssa, ja lomaa voi hakea myös ilman omaishoitosopimusta. Lue lisää Suomi.fi:n oppaasta. Ja pidä ne lakisääteiset vapaat.

Tärkeät yhteystiedot koottuna