Arkikahvila — Ulosotossa olevan oikeudet ja keinot
Tulostettu muistilista · arkikahvila.fi · Tarkistettu 6/2026 — ei viranomaispäätös.
Ulosotossa? Sinulla on enemmän oikeuksia kuin luulet.
Et ole yksin: ulosotossa oli viime vuonna yli 600 000 suomalaista — lähes joka kymmenes. Suurin osa ei tiedä oikeuksistaan, ja siksi moni maksaa enemmän ja kärsii pidempään kuin laki vaatii. Tällä sivulla on tärkeimmät asiat selkokielellä. Katso myös usein kysytyt kysymykset — vastauksia mm. taulukkomaksuista, velkojen periytymisestä ja häädöstä.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
1. Suojaosuus — tämä summa jää sinulle aina
Laki takaa, että palkastasi tai etuudestasi jää aina tietty summa elämiseen. Sitä kutsutaan suojaosuudeksi, eikä ulosotto saa koskea siihen. Vuonna 2026 suojaosuus on 33,03 € päivässä sinulle ja 9,65 € päivässä jokaisesta huollettavastasi (lapsi tai elatuksen varassa oleva puoliso).
Huom palkkakausi: suojaosuus lasketaan päiväkohtaisesti, palkanmaksukauden päivien mukaan. Yllä oleva laskuri olettaa kuukausipalkan (30 päivää). Jos saat palkan kahden viikon välein, suojaosuus lasketaan 14 päivälle (esimerkiksi 14 × 33,03 € ilman huollettavia), ja ulosmittaus määräytyy kunkin palkkajakson mukaan. Tarkan summan omalle palkkakaudellesi saat ulosottomieheltäsi tai Ulosottolaitoksen maksukieltolaskurista.
2. Vapaakuukaudet — kuka saa ja montako
Vapaakuukautena palkastasi tai eläkkeestäsi ei ulosmitata mitään — koko netto tulee tilillesi.
Kun vuoden ehto täyttyy, sääntö, joka hämmentää monia, on oikeasti tämä: vapaakuukausien määrä riippuu tuloistasi.
Jos nettotulosi ovat enintään kaksi kertaa suojaosuutesi (ns. tulorajaulosmittaus — yllä oleva laskuri näyttää oman rajasi): saat kolme vapaakuukautta vuodessa automaattisesti, ilman hakemista. Lisäksi voit saada pyynnöstä yhden vapaakuukauden vuodessa, jos asumis- tai elinkustannuksesi ovat korkeat tai keskeyttämiseen on erityinen syy.
Jos tulosi ovat tätä suuremmat (ns. kahden kolmasosan eli kolmasosaulosmittaus): saat yhden vapaakuukauden automaattisesti, ja voit hakea lisää korkeiden kustannusten tai erityisen syyn perusteella — yhteensä enintään kolme vuodessa.
Lisäkuukausien hyväksyttyjä perusteita ovat korkeat asumis- tai elinkustannukset sekä erityinen syy — esimerkiksi silmälasit, kodinkone tai hammaslääkärilasku. Liitä pyyntöön kustannusarvio tai tarjous (optikon hinta-arvio riittää). Erityistapauksessa, jos ulosoton hakija antaa suostumuksensa, vapaakuukausia voidaan myöntää enintään kuusi vuodessa. Poikkeus toiseen suuntaan: jos ulosotossa peritään elatusapua, vapaakuukausia saa vain painavasta syystä.
3. Maksusuunnitelma — sama summa, mutta voit maksaa itse
Maksusuunnitelmassa maksat ulosottoon itse sovitun summan kuukausittain, eikä palkkaasi ulosmitata suoraan. Kaksi asiaa on hyvä tietää etukäteen, jottei tule pettymystä:
Summa on sama. Maksusuunnitelmalla maksettava määrä on vähintään sama kuin palkasta muuten ulosmitattaisiin — maksusuunnitelma ei pienennä maksettavaa summaa, vaan muuttaa vain sen, kuka rahan tilittää (sinä itse työnantajan sijaan).
Se ei ole automaattinen oikeus. Maksusuunnitelma on ulosottomiehen harkinnassa. Hän voi hyväksyä sen, jos teet uskottavaksi, että maksat sovitun summan säännöllisesti — eli aiempi maksukäyttäytyminen ja luotettavuus vaikuttavat. Sitä ei siis voi vaatia, mutta sitä kannattaa ehdottaa.
4. Maksuhäiriömerkintä poistuu nopeammin kuin ennen — mutta vain jos olet itse aktiivinen
Laki muuttui: maksettu velka poistaa merkinnän noin kuukaudessa. Mutta tässä on se kohta, jonka takia moni pettyy: merkintä ei poistu itsestään. Luottotietoyhtiö poistaa sen vasta, kun se on saanut tiedon maksusta — ja sen tiedon perille meno on käytännössä sinun varmistettavasi. Näin se tehdään:
1. Maksa merkinnän aiheuttanut velka kokonaan velkojan ohjeiden mukaan. Jos et tiedä kenelle velka kuuluu, se lukee luottotietoraportillasi (omat tiedot näkee maksutta kerran vuodessa: omatieto.fi).
2. Pyydä velkojaa ilmoittamaan maksu luottotietoyhtiölle. Tämä on nopein reitti — mutta velkojat eivät aina tee sitä oma-aloitteisesti, joten pyydä erikseen ja sano, että kyse on maksutiedon (ns. ref-merkinnän) toimittamisesta.
3. Jos velkoja ei hoida sitä, tee se itse: pyydä velkojalta kirjallinen todistus maksusta (saldotodistus tai kuitti) ja toimita se Asiakastiedolle (maksutiedot@asiakastieto.fi, mieluiten salattuna: mail.asiakastieto.fi). Muista myös toinen rekisteri: Suomessa on kaksi luottotietoyhtiötä, Asiakastieto ja Dun & Bradstreet — tieto pitää saada molempiin, tai merkintä jää roikkumaan toiseen.
4. Ulosottomerkinnöissä on helpotus: jos maksoit velan suoraan ulosottoon ja merkinnän kohdalla lukee päättymissyynä "maksettu", riittää Ulosottolaitoksen asiointipalvelusta saatava ulosottotodistus.
5. Tarkista lopuksi, että merkinnän kohdalle on ilmestynyt "Saatava suoritettu" — siitä hetkestä poisto tapahtuu 30 päivässä, ja osa ulosottomerkinnöistä poistuu heti.
5. Pikavipin korko voi olla laiton
Kulutusluottojen koroille on laissa katto. Jos olet maksanut pikavipistä tai joustoluotosta kohtuutonta korkoa, osa velasta voi olla perintäkelvotonta — ja tuomioistuimet ovat kohtuullistaneet vanhoja luottoja. Älä yritä arvioida tätä yksin. Talous- ja velkaneuvonta auttaa kokonaistilanteesi kartoittamisessa ja ohjaa eteenpäin, mutta yksittäisen luoton korkojen laillisuuden arviointi ja mahdollinen riitauttaminen kuuluu yleensä lakimiehelle tai oikeusavulle. Vähävaraisena voit saada maksutonta tai edullista oikeusapua valtion oikeusaputoimistosta.
6. Velkajärjestely — uusi alku, jos velat eivät ikinä hoituisi
Jos velkasi ovat niin suuret, ettet realistisesti selviä niistä, käräjäoikeus voi vahvistaa velkajärjestelyn: maksat kykysi mukaan muutaman vuoden, ja loput velat annetaan anteeksi. Tämä ei ole häpeä vaan laissa säädetty uusi alku, jota käyttävät tuhannet vuosittain. Velkaneuvoja auttaa hakemuksen tekemisessä maksutta.
7. Jos olet tyytymätön ulosottomieheesi
Sinulla on oikeusturvakeinoja, ja niitä kannattaa käyttää tässä järjestyksessä:
1. Pyydä itseoikaisua. Ulosottomies voi itse korjata virheensä — soita tai kirjoita ja pyydä nimenomaan "itseoikaisua". Lasku- ja menettelyvirheet korjautuvat usein tällä.
2. Ota yhteys johtavaan kihlakunnanvoutiin. Hän on ulosottomiesten esimies ja valvoo heidän toimintaansa — ja voi siirtää asiasi toiselle käsittelijälle. Ehdotonta oikeutta vaihtoon ei ole, mutta vapaamuotoinen, asiallinen yhteydenotto voutiin on oikea reitti, jos koet kohtelun epäasialliseksi. Yhteystiedot löytyvät ulosottolaitos.fi/yhteystiedot-sivulta.
3. Ulosottovalitus käräjäoikeuteen. Päätöksestä tai täytäntöönpanotoimesta voi valittaa — määräaika on kolme viikkoa, ja valitusosoitus tulee päätöksen mukana. Valitus ei automaattisesti keskeytä ulosottoa, mutta keskeytystä voi pyytää. Tämä on maksutonta velalliselle itselleen tehtynä, ja velkaneuvoja auttaa arvioimaan kannattaako valittaa.
4. Kantelu. Lainvastaisesta menettelystä voi kannella Ulosottolaitoksen keskushallinnolle, ja ylimpinä valvojina toimivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Kantelu ei muuta yksittäistä päätöstä (siihen tarvitaan valitus), mutta se puuttuu virkamiehen menettelyyn.
Perintö tai henkivakuutus ulosotossa — mikä on suojattua ja mikä ei
- Nimetylle edunsaajalle korvaus maksetaan suoraan hänen tililleen — ei kuolinpesään. Rahasta tulee edunsaajan omaisuutta.
- Ulosotossa olevan tilille tullut perintö- tai henkivakuutusraha voidaan ulosmitata omien velkojesi maksuksi kuten muutkin varat. Pankkitilin rahavaroilla on kuitenkin määräaikainen erottamisetu, suuruudeltaan noin puolitoistakertainen suojaosuus — sen ylittävä osa on ulosmittauskelpoista.
- Jos velkasi ovat korvausta pienemmät, ulosmitataan vain velan verran ja loppu jää sinulle.
- Hautajaiskuluja ei tästä rahasta tarvitse maksaa: ne maksetaan vainajan pesän varoista, ja jos pesä on varaton, niihin haetaan toimeentulotukea. Edunsaajalle maksettu korvaus on lain mukaan sinun, ei pesän.
Mikä sitten oikeasti on ulosotolta suojattua? Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä luetellaan korvaukset, joita ei ulosmitata eikä oteta huomioon ulosmitattavaa määrää laskettaessa: korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä, samoin tiettyyn tarkoitukseen myönnetyt sosiaaliavustukset. Näihin kuuluvat esimerkiksi henkilövahingon kipu- ja kärsimyskorvaukset sekä rikoksen uhrin kärsimyskorvaus — ei tavallinen henkivakuutuksen kuolemantapauskorvaus, joka on kertaluonteista varallisuutta. (Vakuutussopimuslain 54 §:n rajoitukset koskevat vakuutuksen ulosmittausta vakuutuksenottajan tai puolison veloista vakuutetun eläessä, eivät edunsaajalle jo maksettua korvausta.)
Mitä EI kannata tehdä
Maksuton apu — soita, vaikka et tietäisi mitä kysyä
Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen ja täysin maksuton palvelu kaikille. Yhteys oman alueen Oikeuspalveluviraston toimipaikkaan arkisin klo 9–12, tai sähköisesti: oikeuspalveluvirasto.fi. Neuvoja kartoittaa tilanteesi ja auttaa kaikessa yllä mainitussa — eikä tuomitse ketään.
Oma ulosottomies — yhteystiedot löytyvät jokaisesta saamastasi ulosottokirjeestä. Soittaminen ei koskaan pahenna tilannettasi; vapaakuukaudet ja maksusuunnitelmat alkavat juuri siitä puhelusta.