Lomautus vai irtisanominen — mitä eroa?

Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeytystä — työsuhde pysyy muuten voimassa, ja työ jatkuu lomautuksen päätyttyä. Työnantaja voi lomauttaa, jos työ on vähentynyt tilapäisesti (arvioitu kesto enintään noin 90 päivää) tai pysyvästi tuotannollisista tai taloudellisista syistä; jos vähenemä on pysyvä, työnantaja voi käyttää harkintaansa lomautuksen ja irtisanomisen välillä.

Irtisanominen tarkoittaa, että työsopimus päättyy kokonaan irtisanomisajan kuluttua. Tuotannollis-taloudellinen irtisanominen edellyttää, että työn väheneminen on olennaista ja pysyvää — työnantajan on pystyttävä osoittamaan tämä uskottavasti. Henkilöön liittyvällä perusteella irtisanominen (esim. toistuvat laiminlyönnit) on vuoden 2026 alusta hieman helpottunut: aiemmin vaadittu "asiallinen ja painava" syy on nyt "asiallinen syy" — kynnys on siis matalampi kuin ennen.

Irtisanomisajat, kun työnantaja irtisanoo (TSL 6:3)

• Työsuhde kestänyt alle 1 vuoden — 14 päivää
• 1–4 vuotta — 1 kuukausi
• 4–8 vuotta — 2 kuukautta
• 8–12 vuotta — 4 kuukautta
• Yli 12 vuotta — 6 kuukautta

Työntekijän oma irtisanomisaika on lyhyempi: 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta, muuten 1 kuukausi. Työehtosopimus voi määrätä pidemmistä ajoista — tarkista aina oma TES. Irtisanomisajalta maksetaan aina täysi palkka, vaikka työnantaja vapauttaisi työntekovelvoitteesta.

Takaisinottovelvollisuus

Jos sinut irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, työnantajan on tarjottava sinulle työtä ensin, jos samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin tarvitaan uusia työntekijöitä 4 kuukauden sisällä (6 kuukautta, jos työsuhde oli yli 12 vuotta) — edellyttäen, että olet ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimapalveluun. Muutos 1.6.2026: takaisinottovelvollisuus koskee enää työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää.

Lomautuksen aikana irtisanoutuminen

Voit lomautuksen aikana irtisanoa oman työsopimuksesi päättymään heti, ilman irtisanomisaikaa — paitsi lomautuksen ilmoitettua päättymistä edeltävän 7 päivän aikana, jos tiedät tarkan paluupäivän. Jos lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, saat irtisanoutuessasi korvauksena irtisanomisajan palkan, aivan kuin työnantaja olisi irtisanonut sinut.

Ilmoittaudu heti — tämä ratkaisee eniten

Ilmoittaudu työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-palvelussa (työmarkkinatori.fi) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänäsi. Oikeus työttömyysetuuteen alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin ilmoittaudut — ei työsuhteen päättymispäivästä. Voit ilmoittautua etukäteen, jos tiedät tarkan päivämäärän (esim. irtisanomisaika on käynnissä tai lomautus alkaa sovittuna päivänä).

Jos et vielä kuulu työttömyyskassaan: voit silti hakea Kelan yleistukea, mutta harkitse kassaan liittymistä heti tulevaisuutta ajatellen — ansiopäivärahan saaminen edellyttää 12 kuukauden jäsenyysehtoa, joten mitä myöhemmin liityt, sitä myöhemmin oikeus ansiopäivärahaan alkaa.

Mitä rahaa saat: ansiopäiväraha vai yleistuki

Ansiopäiväraha (jos kuulut työttömyyskassaan)

Ansiopäiväraha on aina suurempi kuin Kelan maksamat etuudet — se lasketaan omista palkkatuloistasi, karkeasti noin 60 % aiemmasta palkasta (tarkka summa riippuu tulotasosta ja lasketaan kaavalla, jota oma kassasi soveltaa — käytä kassasi päivärahalaskuria arvioon). Edellytyksenä on jäsenyysehto (12 kuukautta kassan jäsenyyttä) ja työssäoloehto (12 kuukautta työhistoriaa 28 kuukauden tarkastelujaksolla, palkka vähintään TES:n mukainen tai 1 463 €/kk jos TES:iä ei ole). Hae ansiopäivärahaa oman kassasi eAsioinnissa 2 viikon kuluttua työttömyyden tai kokoaikaisen lomautuksen alusta, ja sen jälkeen jälkikäteen 4 viikon tai kuukauden jaksoissa.

Yleistuki (jos et kuulu kassaan, tai olet saanut ansiopäivärahaa enimmäisajan)

Yleistuki korvasi 1.5.2026 alkaen sekä peruspäivärahan että työmarkkinatuen — molemmat maksoi aiemmin Kela, ja molemmat lakkasivat samana päivänä. Yleistuen suuruus on 37,21 €/päivä eli noin 800 €/kk (2026), ja se on sama kaikille ehdot täyttäville. Toisin kuin ansiopäiväraha, yleistuki on tarveharkintainen: pääomatulot, vuokratulot ja omaishoidon tuki pienentävät sitä — puolison tulot eivät kuitenkaan vaikuta. Pääomatuloissa on kuitenkin 311 €/kk suojaraja: vain sen ylittävästä osasta puolet vähennetään tuesta, ja alle 311 €/kk pääomatulot eivät vaikuta yleistukeen lainkaan. Yleistuen kestoa ei ole rajoitettu. Jos sinulla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa, yleistukeen voi liittyä 21 viikon odotusaika.

Omavastuuaika — 7 päivää ennen ensimmäistä maksua

Sekä ansiopäivärahassa että yleistuessa on 7 päivän omavastuuaika: näiltä täysin työttömiltä päiviltä ei makseta mitään. Omavastuuaikaa kertyy enintään 5 päivää kalenteriviikossa, ja sen on täytyttävä 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan uudelleen aina, kun työssäoloehto täyttyy alusta (esimerkiksi uuden työjakson jälkeen).

Vältä karenssi — nämä katkaisevat tuen

Jos aiheutat työttömyytesi itse

• Irtisanoudut itse ilman pätevää syytä: karenssi 45 kalenteripäivää (30 päivää, jos työsuhde kesti enintään 5 päivää)
• Kieltäydyt tarjotusta tai omasta hakemastasi työstä, johon sinut on valittu, ilman pätevää syytä: karenssi 30 tai 45 päivää tarjotun työn keston mukaan
• Ammattitaitosuoja: ensimmäisten 3 työttömyyskuukauden aikana saat kieltäytyä ilman karenssia työstä, joka ei vastaa koulutustasi tai kokemustasi
• Yrittäjänä tehtävästä työstä voit aina kieltäytyä ilman seuraamusta
• Pätevä syy kieltäytyä on esimerkiksi liian pieni palkka kokoaikatyöhön verrattuna, vakaumuksen vastainen työ, tai riittämätön aika lapsen- tai läheisenhoidon järjestämiseen

Jos laiminlyöt työnhakuvelvoitteita

Maaliskuusta 2026 alkaen seuraamusjärjestelmä on kaksiportainen ja tiukempi kuin ennen: ensimmäisestäkin laiminlyönnistä (et saavu alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun tai et laadi työllistymissuunnitelmaa pyydettäessä) seuraa 7 päivän karenssi — aiemmin ensimmäisestä kerrasta annettiin vain huomautus. Jos laiminlyöt uudelleen 12 kuukauden sisällä, seuraa 6 viikon työssäolovelvoite: tukea ei makseta ennen kuin olet ollut töissä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun 6 viikon ajan.

Karenssin ja työssäolovelvoitteen asettaa työvoimaviranomainen, ei kassa tai Kela — päätös sitoo molempia. Jos saat karenssiuhan, ota yhteyttä heti työvoimaviranomaiseen ja selvitä syy: pätevä syy (esim. sairaus, este josta ilmoitit ajoissa) voi estää karenssin kokonaan.

Loppupalkka, lomakorvaus ja työtodistus

Loppupalkka

Työnantajan on maksettava loppupalkka kaikkine korvauksineen viimeistään työsuhteen päättymispäivänä, ellei toisin ole sovittu. Jos maksu viivästyy, sinulla on oikeus viivästyskorkoon ja niin sanottuun odotusajan palkkaan — täyteen palkkaan enintään kuudelta päivältä, jos huomautat viivästyksestä työnantajalle kuukauden sisällä eikä maksua suoriteta kolmessa arkipäivässä huomautuksesta.

Lomakorvaus

Kaikki pitämättömät, ansaitut lomapäivät maksetaan rahana loppupalkan yhteydessä — myös irtisanomisajalta kertyneet. Myös osa-aikaiselle ja määräaikaisen sopimuksen päättyessä maksetaan lomakorvaus samoin perustein. Jos työnantaja on maksukyvytön tai menee konkurssiin, lomakorvauksen voi hakea palkkaturvasta. Jos lomakorvaus puuttuu tai vaikuttaa väärältä, pyydä työnantajalta ensin kirjallinen laskelma — valmis kirjepohja tähän löytyy kirjepohjat-sivulta, kohta Työsuhteen päättyminen.

Työtodistus

Työnantajan ei tarvitse antaa työtodistusta oma-aloitteisesti — se pitää nimenomaisesti pyytää, suullisesti tai kirjallisesti. Kun pyydät, työnantajan on annettava se viivytyksettä, mieluiten viikon sisällä. Suppean todistuksen (työsuhteen kesto ja tehtävät) voi pyytää 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos haluat mukaan myös työsuhteen päättymisen syyn ja arvion työtaidostasi ja käytöksestäsi, se on pyydettävä 5 vuoden kuluessa. Pyydä todistus mahdollisimman pian — myös oma kassasi tai Kela voi tarvita erillisen palkkatodistuksen, jonka työnantaja täyttää pyydettäessä. Valmis kirjepohja: kirjepohjat-sivulta, kohta Työsuhteen päättyminen.

Jos irtisanominen tuntuu perusteettomalta

Jos epäilet, että irtisanomiseen ei ollut laillista perustetta — esimerkiksi väitetty tuotannollinen syy ei pidä paikkaansa, tai irtisanomisaikaa ei noudatettu — kannattaa toimia nopeasti, koska osa vaateista vanhenee. Ensimmäinen askel on yleensä yhteydenotto omaan ammattiliittoon, jos kuulut sellaiseen: liitot avustavat jäseniään irtisanomisriidoissa usein maksutta. Jos et kuulu liittoon, oikeusaputoimisto antaa maksuttoman lyhyen alkuneuvonnan kaikille tulotasosta riippumatta — myös työsuhdeasioissa.

Perusteettomasta irtisanomisesta voi saada korvausta 3–24 kuukauden palkkaa vastaavan summan, irtisanomisajan palkan lisäksi — nämä ovat kaksi eri asiaa, ja kumpaakin voi vaatia, jos irtisanominen on virheellinen molemmilla perusteilla. Työsuojeluviranomainen (tyosuojelu.fi) neuvoo myös työsuhteen päättämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tärkeät yhteystiedot koottuna

Jos akuutti ruoka- tai laskuraha loppuu kesken, katso Hätäapu-sivu. Laillisia keinoja saada rahaa nopeasti käydään läpi Rahaa kun on tiukkaa -oppaassa, ja jos velkoja on jo kertynyt, ulosoton UKK-sivu vastaa yleisimpiin kysymyksiin.